Panu: Näytelmä. Aho Juhani
saanko taas saunasi?
VOUTI (silmää siristäen)
Kylpeäksesikö?
PANU (samoin)
Löylyn lämpimän lyöäkseni.
VOUTI Saanethan tuon. Vaan toimi nopeasti, osta kaikki, mitä saat; jos ei rahat riitä, saat lisää. (Menee.)
ILPO (Rampa-Riitan äidille)
Se parantaa, sen saat uskoa.
RAMPA-RIITAN ÄITI (Panulle) Panu, kuulehan! Se on ollut siinä tuskassa taas monta päivää. Sitä vuoron heittää, vuoron hervotonna makuuttaa.
PANU Etkös sanonut viime talvena ennen kuolevasi kuin Korpivaaran noidalta apua etsiväsi. Etkö huutanut sitä jäällä kaikkein kuullen?
RAMPA-RIITAN ÄITI
Elä tuota nyt muistele … mikä lienee mieleni riivannut.
PANU
Mene nyt sen pappisi luo, jota silloin odotit. Nythän se on tullut.
RAMPA-RIITAN ÄITI
Ei se mitään mahda…
PANU (itserakkaasti)
Mahdankos minä?
RAMPA-RIITAN ÄITI Sinä mahdat, voi, sinä mahdat. Se kuolee käsiini … annan vaikka ainoan lehmäni.
PANU
Vie hänet sitten voudin saunaan. Jos aikani antaa, tulen katsomaan.
(RAMPA-RIITAN ÄITI menee.)—Mitä sinä siinä, Jouko?
JOUKO
Siinä on tässä sen tiedot—sen salatiedot.
PANU (lyö kirjan kiinni) Ei salatiedot selällään edessäsi.—Ei sen tiedot Reitavainajan tietojen veroiset. Ne on käärmeenä sen kallossa … sen kun saisit sisääsi solahtamaan, silloin sinusta tietäjä tulisi.—Mutta nyt tarvitsen minä vaskirahan kolmen kuninkaan valtakunnasta, yhden kustakin, sairaan pesuveteen pantavaksi. Täss' on riksi, vaihda sillä yksi raha ryssän reestä, toinen saippuasaksalta, kolmas—kuuletko mitä sanon?
JOUKO
Kuulen.
PANU Pane ne vasempaan kainaloosi ja kierrä niillä ensin kirkko ja sitten sauna … kuulitko?
JOUKO
Kuulin.
PANU Mitä sanoin?—Et muista.—Tietäjä sinusta tuleman pitäisi, en tiedä, tulleeko koskaan. (Menevät.)
REITA (on jo edellisen kestäessä hiipinyt sisään ja asettunut takan eteen lämmittelemään, selin tupaan, niin ett'ei häntä ole huomattu. Hän aikoo luikahtaa Panun jälkeen, kun JOUKO tulee takaisin ja rientää pöydän luo, alkaen katsella raamatun kuvaa.)
JOUKO (huomaa REIDAN)
Osaatko sinä poika sanoa, mikä se on tämä parrakas mies?
REITA
Se on Jumala.
JOUKO
Mitä se siinä tekee?—käsiään levittelee?
REITA Ka, maailmaa luopi. (Hokee) »Alussa loi Jumala taivaan ja maan ja maa oli autio ja tyhjä ja pimeys oli syvyyden päällä ja Jumalan henki liikkui vetten päällä ja Jumala sanoi: tulkoon valkeus! ja valkeus tuli.» Se sitä siinä tekee.
JOUKO Ilmatarpahan maailman loi. (Hokee) »Kussa kättä käännähytti, siihen niemet siivoeli, kussa pohjasi jalalla…» Vaan mitä on tämä kirjaus tässä?
REITA
Se on Jumalan sanaa.
JOUKO Mikä on tämä käärmeen kuva? jolla on marja suussa? Ja tämä pääkallo puun alla?
REITA »Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle: ettäs tämän teit, kirottu ole sinä kaikesta karjasta ja kaikista eläimistä ja sinun pitää käymän vatsallas ja syömän maata kaiken elinaikas ja minä panen vainon sinun ja vaimon siemenen välille ja sen pitää rikki polkeman käärmeen pään.»
JOUKO
»Rikki polkeman käärmeen pään»… Oletko sinä … etkös sinä ole Reita Reidan poika? (Uhaten.) Et sinä sitä meiltä milloinkaan saa … vaikka kuinka loihtisit … ei se sinuun milloinkaan mene…
REITA
Mikä ei mene?
JOUKO Kyllä se siellä pysyy! On se semmoisten lukkojen takana. Ei sen tarvitse maata syömän—sitä meillä hyvin hoidetaan, joka onnen antaa— se syö maitoa, minä sitä ruokin.
REITA
Mikä? Mitä sinä noin minuun tuijotat? Kuka sinä olet?
JOUKO Et sinä meille mitään mahda. Et sinä eikä sinun pappisi minun isälleni mitään mahda!
REITA
Oletko sinä Panun poika? Pappi teidät kukistaa ja taattoni kostaa!
JOUKO Isäsi henki on hallussamme! Nauraa Panu papillesi! Omassa nurkkajuuressaan taikojaan tekee!
REITA
Missä?
JOUKO
Voudin saunassa nyt niinkuin ennenkin!
REITA
Voudin saunassa! (Rientää pois.)
JOUKO (muistellen)
Kolmesta kuninkaan valtakunnasta.
(POIKIA tulee. Ovat liika suurissa aikamiesten vaatteissa: sarkatakeissa ja pieksuissa.)
1:N POIKA Mitähän tuo meille sanoo?
2:N POIKA Ota lakki päästäsi!
3:S POIKA Pelottaako sinua?
1:N POIKA Ei minua pelota, vaan en tiedä, osaako sen edessä olla.
2:N POIKA Ei sitä tarvitse pelätä. Se kuuluu olevan hyvä lapsille ja antavan kirjat.
3:S POIKA Pitääkö sille osata lukea? Minä kai en osaa.
1:N POIKA Osaan minä Isämeidän ja Siunauksen, vaikk'ei kuulu tarvitsevan ennen kun ripille mennessä.
3:S POIKA Mene sinä eturintaan, kun osaat.
2:N POIKA Ei siinä muuta osaamista kuin vaan sanoo kolmasti: »uson», kun se kolmasti kysyy: »usotko?»
3:S POIKA Se ei muuten mitään vaikuta, jos ei kolmasti sano, siinä se on taika.
KAARINA (ovessa)
Vai tekö te nyt olette niitä kastettavia poikia. Pastori tulee kohta. Olettepa te koko kapalovauvoja.—Käykää tänne! Entäs sinä, oletko sinäkin kastettava?
JOUKO
E-en.
KAARINA
Oletko jo kastettu?
JOUKO
E-en!
KAARINA No, käy sitten sinäkin yhteen joukkoon, menee yhdellä tiellä (työntää hänet toisten riviin.) Tulkaa vaan sisään! (Kaarina avaa oven.) Tulkaa vaan sisään! (Väkeä alkaa tulla, naiset asettuen toiselle puolelle tupaa, miehet toiselle. Miehet ovat puetut samoinkuin Savolainen, toiset niinkuin Rajalainen; naisilla on pitkät suorat takit, päässä huivit, joiden alta näkyy vähän palmikon päätä.) Se tulee itsekin kohta. Siellä vaan vielä vähän niitä kirjojaan katselee.—Pitää panna tämä malja tähän latvalle. Tulkaa pojat sieltä likemmä. Teidän pitää kumartaa, kun se tulee sisään.—Pannaan vähän puita takkaan, että paremmin näkee. (Uusille tulijoille.) Elkää jääkö seisomaan tähän oven suuhun, että pääsee tulemaan. (Laittelee ja järjestelee. Väki on vaiti ja seuraa hartaana ja juhlallisen hänen toimiaan. Joku isä tai äiti tulee kuiskaamaan jotain pojalleen ja järjestämään tukkaa tai vaatteita. Silloin tällöin ryäistään. JOUKON kasvoissa on kummasteleva, pelonalainen ja samalla utelias ilme.) Markkinaväki siellä hälisee. (Avaa luukun, huurua tulvahtaa sisään.)